Etusivu

Miksi Eurooppa-päivää vietetään?

Eurooppa-päivä on 9. toukokuuta 1950 annetun Schumanin julistuksen vuosipäivä. Julistus oli alkusysäys uudelle rauhan, yhdentymisen ja demokraattisen yhteistyön aikakaudelle Euroopassa. Samalla se loi pohjan nykyiselle Euroopan unionille.

Julistuksen 75-vuotisjuhlan kunniaksi EU:n toimielimet kutsuvat eurooppalaisia vierailemaan EU:n tiloissa Brysselissä, Strasbourgissa ja Luxemburgissa. Lisäksi sekä EU:n jäsenmaissa että eri puolilla maailmaa järjestetään monipuolista ohjelmaa verkossa ja paikan päällä.

Lisätietoa: Lehdistötiedote

Runsaasti tapahtumia

Eurooppa-päivänä yleisöllä on mahdollisuus vierailla EU:n toimielinten tiloissa, joissa järjestetään monenlaisia tapahtumia, aktiviteetteja ja esittelyjä eri teemoista. Näin yleisö voi tutustua EU:n päivittäiseen toimintaan ja siihen, mihin kaikkeen EU:n politiikka vaikuttaa.

Kaikki tapahtumat ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Eurooppa-päivää vietetään Strasbourgissa 4. toukokuuta ja Brysselissä, Luxemburgissa, Echternachissa ja Frankfurtissa 10. toukokuuta. Kussakin toimipaikassa järjestettävät tapahtumat löydät ohjelmasta.

Tapahtumat eri maissa

Eurooppa-päivää vietetään myös EU:n 27 jäsenmaassa ja eri puolilla maailmaa. 

Eri puolilla Eurooppaa järjestettävistä Eurooppa-päivän tapahtumista saat tietoa jäsenmaissa sijaitsevien komission edustustojen ja Euroopan parlamentin yhteystoimistojen verkkosivuilta. 

Muualla maailmassa järjestettävistä tapahtumista saat tietoa EU:n ulkosuhdehallinnon verkkosivuilta. 

Euroopan unionia juhlistetaan myös Osakan maailmannäyttelyssä Japanissa. EU ja sen jäsenmaat järjestävät siellä 9. toukokuuta erityisohjelmaa, jolla esitellään Euroopan kulttuurista rikkautta ja monimuotoisuutta.

Eurooppa-päivän ja Schumanin julistuksen 75-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetään myös juhlatapahtuma Belgian, Saksan ja Alankomaiden rajalla sijaitsevalla Vaalserberg-kukkulalla 9. ja 10. toukokuuta 2025. Tapahtumassa tuodaan esiin EU:n perusarvoja, kuten rauhaa, yhtenäisyyttä, demokratiaa ja kulttuurivaihtoa, ja korostetaan rajatylittävän yhteistyön merkitystä.